Puhtaan energian innovaatioiden nopeasti muuttuvassa maailmassa biokaasu on harvoin keskeisessä asemassa. Se ei loista kuten aurinkoenergia, eikä se herätä kohinaa kuten akut, eikä se aiheuta geopoliittisia jännitteitä kuten vety. Mutta hiljaa, johdonmukaisesti ja kasvavalla vaikutuksella se tekee jo sitä, minkä monet ilmastoteknologiat lupaavat saavuttaa vasta jonain päivänä: fossiilisten polttoaineiden korvaamisen jo tänään.

Biokaasua tuotetaan orgaanisesta jätteestä, maatalousjätteistä ja jopa jätevesilietteestä. Se on pohjimmiltaan biokaasua, joka on jalostettu sisältämään korkean metaanipitoisuuden, minkä ansiosta se soveltuu korvaamaan fossiilipohjaista maakaasua. Sitä voidaan syöttää olemassa oleviin kaasuverkkoihin, käyttää liikenteessä tai kemikaalien ja lannoitteiden raaka-aineena. Maailmassa, jossa pyritään vähentämään kaasun käytön hiilidioksidipäästöjä ilman infrastruktuurin uudelleenrakentamista alusta alkaen, biokaasusta on tullut välttämätön silta – ja joillakin aloilla jopa pitkän aikavälin ratkaisu.

Biokaasu Euroopassa: Poliittisista marginaaleista keskeiseksi energiaresurssiksi

Eurooppa on pitkään ottanut biokaasun vakavammin kuin useimmat maat. Erityisesti Ranska on noussut johtajaksi tukevan syöttötariffijärjestelmän, aluesuunnittelun ja verkkoon syöttämiseen liittyvien sitoumusten ansiosta. Maassa on nyt yli 600 biokaasun tuotantolaitosta, ja se pyrkii 20 terawattitunnin tuotantoon vuoteen 2030 mennessä – tavoitteeseen, jonka se saattaa itse asiassa ylittää.

Myös Yhdistynyt kuningaskunta on alkanut luottaa biokaasuun "Green Gas Support Scheme" -järjestelmän avulla, joka tarjoaa taloudellisia kannustimia biokaasua biometaaniksi jalostaville mädätyslaitoksille. Sen käyttö liikenteessä, erityisesti vaikeasti sähköistettävissä raskaissa ajoneuvoissa, on saamassa yhä enemmän huomiota lyhyen aikavälin vaihtoehtona dieselille.

Tanska, Saksa ja Italia ovat menossa samaan suuntaan ja yhdistävät usein biokaasun kehittämisen maatalouspolitiikkaan, jätehuoltoon ja jopa maaseudun talouskasvuun. Kyseessä on tapaustutkimus siitä, miten ilmastotavoitteet voivat olla linjassa kiertotalouden logiikan kanssa.

Vielä tärkeämpää on, että biokaasua ei enää pelkästään sekoiteta perinteiseen kaasuun – joissakin verkoissa, erityisesti maaseudulla tai syrjäisillä alueilla, se korvaa jo kokonaan fossiilisen kaasun. Tämä on käänteentekevä vaihe: osittaisesta korvaamisesta täydelliseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Pohjois-Amerikka: RNG-huumasta tasaiseen käyttöönottoon

Atlantin toisella puolella biokaasu – jota yleisemmin kutsutaan uusiutuvaksi maakaasuksi (RNG) – on kasvattamassa suosiotaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa, vaikkakin eri reittiä. Suuri osa tästä kasvusta johtuu liikennehyvityksistä, kuten Kalifornian vähähiilisestä polttoainestandardista, joka on vauhdittanut asteittaista laajentumista erityisesti jätteenpolttoainesovelluksissa.

Yhdysvalloissa suuret kaasuyhtiöt ovat alkaneet investoida satunnaisten maakaasujen (RNG) käyttöön osana hiilidioksidipäästöjen vähentämissitoumuksiaan, ja useat osavaltiot ovat alkaneet asettaa hankintatavoitteita. Kanadassa puhtaiden polttoaineiden sääntely ja provinssitason tukiohjelmat tasoittavat tietä biokaasun käytön laajentamiselle liikenteessä ja kiinteissä sovelluksissa.

Vaikka Yhdysvaltain inflaatiorajoituslaki yhdistetään yleisemmin vetyyn ja hiilen talteenottoon ja varastointiin, se sisältää myös määräyksiä, jotka voisivat tukea satunnaisesti tuotettua maakaasua (RNG). Samaan aikaan yksityinen sektori – erityisesti maatalousosavaltioissa – investoi karjasta saatavaan biokaasuun, jolla on lisäetuja metaanin vähentämisen ja lannoitteiden tuotannon kautta.

Yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen haasteita, joihin Eurooppa on jo alkanut puuttua: hajanaiset politiikat, rajallinen verkkoon pääsy ja kansallisen strategian puute, joka selvästi sisällyttäisi biokaasun. Mutta potentiaali on selvä, ja rakennuspalikat ovat paikoillaan.

Energian tuolla puolen: Biokaasun kiertotalouden etu

Yksi biokaasun arvokkaimmista ominaisuuksista on sen kyky sovittaa yhteen muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi biokaasu auttaa:

- Prosessoi orgaaninen jäte

- Maatalouden metaanipäästöjen väheneminen

- Parantaa lannoiteomavaraisuutta

- Luodaan maaseudun työpaikkoja

- Vähentää viemärijärjestelmien painetta

Se toimii siis kiertotalousratkaisuna – muuntaa jätteet energiaksi, lannoitteiksi ja taloudellisiksi mahdollisuuksiksi.

Johtopäätös

Biokaasu ei ehkä nouse otsikoihin, mutta se auttaa muokkaamaan energiamurrosta konkreettisilla ja mitattavissa olevilla tavoilla. Sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa alan kasvu heijastaa ajattelutavan muutosta: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole vain futuristisia keksintöjä, vaan myös jo olemassa olevien työkalujen hyödyntämistä – älykkäästi ja tehokkaasti.

Aiemmissa julkaisuissaan kirjoittaja on tarkastellut, miten vedyn ja hiilen talteenoton kaltaiset teknologiat voivat auttaa teollisuuden ja energiajärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Biokaasu ansaitsee paikkansa tässä keskustelussa. Se on käytännöllistä, kiertotalouteen perustuvaa ja yhä skaalautuvampaa.

Kun päättäjät etsivät nopeita, kohtuuhintaisia ja järjestelmällisiä ilmastoratkaisuja, heidän ei pitäisi sivuuttaa tätä hiljaista kiipeilijää. Biokaasu on jo osoittanut pystyvänsä vastaamaan haasteeseen – mädättäjä mädättäjältä, putki putkelta, molekyyli molekyyliltä.

Useimmat Yhdysvaltain osakeindeksit pysyivät vakaasti plussalla maanantain kaupankäynnissä vahvan avauksen jälkeen, kun markkinat omaksuivat äskettäin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä tehdyn tullikauppasopimuksen.

Sunnuntaina julkistettu sopimus määrää 15 prosentin tullin useimmille eurooppalaisille tuotteille 30 prosentin sijaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti myös, että sopimus sisältää Euroopan unionin sitoumuksen ostaa 750 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia energiatuotteita tulevina vuosina.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen ja Kiinan korkeat virkamiehet tapaavat maanantaina Tukholmassa pyrkimyksenään jatkaa kauppataukoa ennen 12. elokuuta asetettua määräaikaa.

Tällä kiireisellä viikolla sijoittajat odottavat lisää yritysten tulosraportteja, erityisesti Metan ja Microsoftin keskiviikkona julkaisemia raportteja ja Amazonin ja Applen torstaina julkaisemia raportteja.

Myös keskuspankki (Fed) aloittaa tänään kokouksensa, joka jatkuu keskiviikkoon asti. Kokouksen odotetaan pysyvän 4,25–4,5 prosentin välillä.

Kaupankäynnissä Dow Jones Industrial Average laski alle 0,1 % (vastaa 29 pistettä) 44 873 pisteeseen klo 16.27 GMT mennessä. Laajempi S&P 500 -indeksi nousi alle 0,1 % (vastaa 0,5 pistettä) 6 389 pisteeseen, kun taas Nasdaq Composite -indeksi nousi 0,2 % (vastaa 41 pistettä) 21 150 pisteeseen.

Kuparin hinta laski maanantaina Yhdysvaltain dollarin vahvistuessa useimpiin päävaluuttoihin nähden huolimatta Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisestä kauppasopimuksesta.

Sunnuntaina julkistettu sopimus määrää 15 prosentin tullin useimmille eurooppalaisille tuotteille 30 prosentin sijaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti myös, että sopimus sisältää Euroopan unionin sitoumuksen ostaa 750 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia energiatuotteita tulevina vuosina.

Yhdysvaltojen ja Kiinan korkeat virkamiehet tapaavat tänään maanantaina Tukholmassa pyrkimyksenä pidentää kauppataukoa ennen 12. elokuuta asetettua määräaikaa.

Erikseen viennin kasvu Kiinaan myötävaikutti siihen, että Itä-Afrikan yhteisö (EAC) saavutti ensimmäisen kauppaylijäämänsä muun maailman kanssa maaliskuussa 2025 päättyneellä ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on merkki alueen kannan mahdollisesta muutoksesta maailmankauppaan.

Kahdeksasta jäsenvaltiosta koostuva blokki kirjasi 840 miljoonan dollarin yhteisen kauppaylijäämän globaalien kauppakumppaneidensa kanssa, mikä on ensimmäinen positiivinen saldo sen modernissa historiassa. Tämä johtui suurelta osin viennin jyrkästä kasvusta Kiinaan, ryhmän suurimpaan kauppakumppaniin.

Tämä muutos voi johtua osittain Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistymisestä, jonka jotkut ekonomistit sanovat voivan saada Pekingin monipuolistamaan välttämättömien hyödykkeiden, kuten metallien ja maataloustuotteiden, lähteitään.

Itä-Afrikan yhteisön sihteeristön tietojen mukaan ryhmän jäsenvaltiot veivät tavaroita muualle maailmaan yhteensä 17,7 miljardin dollarin arvosta kolmen kuukauden aikana, mikä on 47 prosentin kasvu verrattuna viime vuoden vastaavan ajanjakson 12 miljardiin dollariin.

Sitä vastoin tuonti blokin ulkopuolisista maista ei ylittänyt viennin arvoa, vaikka se kasvoi maaliskuussa 5 prosenttia 16,8 miljardiin dollariin, kun se vuotta aiemmin oli 16,1 miljardia dollaria.

Tämän seurauksena alueelle virtasi nettomääräisesti ulkomaanvaluuttaa, mikä helpotti valuuttamarkkinoiden painetta ja auttoi vakauttamaan Itä-Afrikan valuuttoja, jotka ovat pitkään kärsineet jyrkistä vaihteluista maailmanlaajuisten talouskriisien vuoksi viimeisten viiden vuoden aikana.

Trumpin tullien aiheuttama taantuma

Tämä kehitys seuraa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin useiden Afrikan maiden tuonnille asettamia jyrkkiä tulleja, joiden täytäntöönpano on keskeytetty ainakin 1. elokuuta asti. Taloustieteilijät tulkitsevat viennin äkillisen kasvun ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi tullien paluun välttämiseksi.

Phyllis Papadavid, ekonomisti ja vanhempi tutkija Lontoon Overseas Development Institutessa, sanoi: ”Se, että ylijäämä johtuu viennin kasvusta, on erittäin myönteistä. Jotkut viejät ovat saattaneet kiihdyttää toimituksiaan ennakoiden tullien käyttöönottoa.”

Itse asiassa vienti Yhdysvaltoihin nousi 35 prosenttia, mikä vastaa 73 miljoonaa dollaria, ja saavutti 280 miljoonaa dollaria maaliskuussa päättyneen vuoden aikana. Tämä luku edustaa kuitenkin vain 1,3 prosenttia blokin viennin kokonaiskasvusta, mikä viittaa siihen, että muut tekijät vaikuttivat tähän muutokseen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista muokkaa tilannetta uudelleen

Näihin tekijöihin kuuluu Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppakiistan kärjistyminen, joka on saattanut saada Pekingin etsimään vaihtoehtoisia toimittajia, erityisesti metalleille ja maataloustuotteille – kahdelle sen tärkeimmistä tuontituotteista Washingtonista.

Blokin vienti Kiinaan nousi tänä aikana 5,8 miljardiin dollariin, mikä on 66 prosentin kasvu edellisvuoden 3,5 miljardista dollarista. Sitä vastoin blokin tuonti Kiinasta nousi hieman 7,6 prosenttia 4 miljardiin dollariin, kun se maaliskuussa 2024 oli 3,7 miljardia dollaria.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Itä-Afrikan yhteisöllä on kauppaylijäämä Kiinan kanssa. Tämä heijastaa merkittävää muutosta suhteessa, joka on aina kallistunut Pekingin eduksi sen elektroniikan ja raskaiden koneiden tuonnin vuoksi.

Samaan aikaan blokin vienti neljään muuhun merkittävään kauppakumppaniin – Arabiemiirikuntiin, Hongkongiin, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan – kasvoi myös, mikä kasvatti kauppataseen ylijäämää.

Esimerkiksi blokin vienti Hongkongiin kolminkertaistui vuodessa nousten 561,9 miljoonasta dollarista vuonna 2024 1,58 miljardiin dollariin tänä vuonna, mikä tekee siitä Itä-Afrikan kolmanneksi suurimman vientimarkkinan Kiinan ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien jälkeen.

Blokin tuonti joiltakin sen tärkeimmiltä kauppakumppaneilta – kuten Arabiemiirikunnista, Intiasta, Venäjältä ja Saksasta – laski kokonaisarvossa huomattavasti, mikä myös vaikutti ylijäämään.

Makereren yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Bernard Wabukala sanoi: ”Blokin kokonaiskauppa maailman kanssa kasvaa, mutta viennin kasvu ylittää tuonnin kasvun.”

Dr. Wabukala vahvisti, että afrikkalaisten tuotteiden kasvava kysyntä Kiinan markkinoilla oli viennin kasvun pääasiallinen ajuri, ja totesi ylijäämän olevan luonnollinen seuraus jonkin aikaa sitten alkaneesta nousutrendistä.

Hän kertoi The EastAfricanille: ”Kiinan vienti on kasvanut merkittävästi, mikä heijastaa vahvaa kysyntää kyseisillä markkinoilla sekä tuotteiden laadun ja monipuolisuuden parantumista, erityisesti maataloudessa ja kaivosteollisuudessa. Tämän trendin odotetaan jatkuvan keskipitkällä aikavälillä, erityisesti parempien sadekausien tukiessa maataloustuotantoa.”

Itä-Afrikan yhteisön tiedot osoittavat, että hyödyke, jonka vienti kasvoi eniten tänä aikana, oli "kupari ja sen johdannaiset", joiden vienti lähes kaksinkertaistui 6,6 miljardiin dollariin verrattuna 3,9 miljardiin dollariin maaliskuussa 2024, mikä osoittaa Kongon demokraattisen tasavallan viennin valtavaa kasvua.

Muita voimakkaasti kasvaneita vientituotteita olivat helmet, jalometallit ja jalokivet, joiden arvo nousi 77 prosenttia 2,95 miljardiin dollariin verrattuna 1,67 miljardiin dollariin. Näitä tuotteita viedään pääasiassa Kongosta ja osittain Tansaniasta ja Ugandasta.

Myös kahvin, teen ja mausteiden vienti – pääasiassa Keniasta, Ugandasta ja Tansaniasta – kasvoi 364,4 miljoonalla dollarilla eli noin 30 prosentilla ja saavutti 1,2 miljardia dollaria samalla ajanjaksolla.

Samaan aikaan dollari-indeksi nousi 0,7 % 98,3 pisteeseen kello 16.10 GMT mennessä, korkeimmillaan 98,3 pisteessä ja alimmillaan 97,4 pisteessä.

Kaupankäynnissä syyskuun toimituksen kuparifutuurien hinta laski 2,9 % 5,62 dollariin paunalta klo 16.03 GMT.

Bitcoinin hinta kävi maanantaina kauppaa yli 119 000 dollarissa ja nousi hieman kahden viikon pohjalukemista sijoittajien optimismin kasvaessa Yhdysvaltojen ja EU:n välisen uuden kauppasopimuksen jälkeen, joka lisäsi riskinottohalukkuutta kaikilla markkinoilla.

Bitcoinin hinta oli maanantaiaamuna 119 552,6 dollaria, mikä on noin 1,1 % nousua kello 2.18 ET (06.18 GMT) mennessä.

Kirjoitushetkellä Bitcoinin arvo nousi CoinMarketCapissa 0,6 % 118 800 dollariin klo 14.04 GMT.

Samaan aikaan muut kryptovaluutat nousivat voimakkaammin, ja Ether saavutti korkeimman tasonsa seitsemään viikkoon.

Markkinat odottavat Fedin kokousta ja Yhdysvaltain kryptopolitiikkaraporttia 30. heinäkuuta

Markkinat löysivät jonkin verran helpotusta Washingtonin ja Brysselin sunnuntaina julkistamasta kauppapuitesopimuksesta. Sopimuksessa asetettiin vain 15 prosentin tulli Euroopan tuonnille – aiemmin uhkatun 30 prosentin sijaan – ja samalla EU sitoutui ostamaan 750 miljardin dollarin arvosta Yhdysvaltain energiaa ja investoimaan voimakkaasti infrastruktuuriin ja puolustukseen.

Tämä sopimus vähensi poliittisia ja kauppaan liittyviä riskejä, mikä sai sijoittajat siirtymään pois turvasatamista, kuten kullasta, ja suosimaan korkean riskin omaisuuseriä, kuten osakkeita ja kryptovaluuttoja.

Huomio kohdistuu nyt Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) rahapolitiikan kokoukseen, joka päättyy keskiviikkona. Keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa 4,25–4,50 prosentin välillä.

Kauppiaat analysoivat tarkasti oheista lausuntoa ja huomautuksia mahdollisten korkojen laskujen varalta myöhemmin tänä vuonna. Fedin maltillinen sävy voisi tukea Bitcoinia entisestään vähentämällä matalatuottoisten turvallisten omaisuuserien houkuttelevuutta.

Sijoittajat odottavat myös Yhdysvaltain kryptopolitiikkaa koskevaa raporttia, joka julkaistaan 30. heinäkuuta. Raportissa odotetaan esitettävän suunnitelmia strategisen Bitcoin-reservin luomiseksi ja selkeytettävän sääntelyä, erityisesti stablecoinien osalta.

Tällaista sääntelyn selkeyttä pidetään keskeisenä tekijänä institutionaalisen luottamuksen lisäämisessä kryptomarkkinoilla.

Bitcoin pysyy vaihteluvälin rajoissa kaupan optimismista huolimatta

Viimeaikaisista nousuista huolimatta Bitcoin on pysynyt 116 000 ja 120 000 dollarin välillä kahden viime viikon ajan, mikä heijastaa sijoittajien varovaisuutta markkinoiden odottaessa selkeämpiä poliittisia signaaleja. Vaikka kaupankäynnin optimismi tukee riskinottoa, laajemmat taloudelliset haasteet ja Fedin ohjeistus rajoittavat jyrkkiä hinnannousuja.

BBC:n raportissa Yhdysvaltojen ja EU:n välistä sopimusta kuvailtiin Brysseliltä "merkittäväksi myönnytykseksi". 15 prosentin tulli on edelleen selvästi korkeampi kuin ennen huhtikuuta vallinnut taso (Trumpin "vapautuspäiväksi" kutsuma taso) ja epäedullisempi kuin Isolle-Britannialle myönnetty 10 prosentin tulli.

Raportissa lisättiin, että Trumpilla oli ratkaiseva rooli sopimuksen turvaamisessa, aivan kuten hän teki viimeaikaisissa sopimuksissa Japanin ja Ison-Britannian kanssa. Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on myös käynnissä neuvottelut Tukholmassa, ja nykyisen tullisopimuksen odotetaan jatkuvan ennen 1. elokuuta asetettua määräaikaa.

Bitcoinin institutionaalinen kysyntä pysyy vahvana

Vaikka hintakehitys on ollut sivuttaista, institutionaalisten tahojen kiinnostus on edelleen vahvaa. SoSoValuen tietojen mukaan Yhdysvaltain Bitcoin-ETF-rahastoihin kirjattiin viime viikolla 72,06 miljoonan dollarin pääomasijoitukset – tämä oli seitsemäs peräkkäinen viikko nettosijoituksia kesäkuun puolivälin jälkeen.

Raportissa kuitenkin todettiin, että luku on huomattavasti pienempi kuin aiempina viikkoina nähdyt suuret sisäänvirrat, ja Bitcoinin hinnan merkittävä nousu edellyttäisi todennäköisesti merkittävää institutionaalisten virtojen kasvua.